torstai 8. tammikuuta 2009

4. Avoin sydän


Jokainen haluaa rakastaa. Jokainen haluaa tuntea itsensä rakastetuksi. Jokainen pelkää sitä. Miksi?

Elämäni aikana olen törmännyt lukuisiin ihmisiin, jotka ovat rakentaneet muurit ympärilleen suojellakseen itseään. Elämän huonot hetket jättävät jälkensä ihmisiin ja tulevaisuudessa vastaavia tapahtumia pyritään välttämään. On mahdotonta saada tai antaa rakkautta, jos sydän on suljettu paikkaan, jossa se on turvassa. Tällöin ei tietenkään koskaan satuta itseään, mutta ei myöskään voi olla täysin onnellinen. Elämä on kuin tehdasrobottien mustavalkoelokuva – täysin turvallinen, harmaa ja turruttava.

Jokainen meistä oli lapsena täysin avoin ja osoitti kaikki tunteensa ja ajatuksensa vailla pelkoa, nolostumista tai turhaa itsekritiikkiä. Olimme vain täynnä elämäniloa, huolettomuutta ja viattomuutta. Nautimme jokaisesta päivästä, jokaisen päivän jokaisesta hetkestä ja maailman mahdollisuuksista. Emme miettineet menneisyyttä tai tulevaisuutta, vaan elimme joka hetken täysillä tässä ja nyt.

Tämä on se syy miksi monet aikuiset nauttivat niin suunnattomasti lasten seurasta. Kun sukuun syntyy uusi lapsi, niin lähes kaikki haluavat olla lapsen ympärillä jatkuvasti niin kauan kuin lapsi huokuu uskomatonta tunteellisuutta, elämäniloaan ja aitouttaan. Aikuiset pystyvät tällöin tuntemaan lapsen kautta tuota samaa tilaa ja se saa heidät selittämättömästi onnellisiksi. Oman lapsuuden muistot vierähtävät mielessä ja usein onkin mahdollista nähdä yhtäaikaisia onnea ja surua lapsen näkevän aikuisen silmistä. Lapsen onnellisuus on täydellisen kaunista.

Jossain vaiheessa elämäämme menetimme tuon täydellisen kaavan onnellisuuteen tullessamme satutetuksi, loukatuksi, petetyiksi, torjutuiksi, nolostuneiksi, katkeriksi ja kiusatuiksi. Elämän vastoinkäymiset sulkivat pala palalta sydämemme, tunteemme ja rakkautemme kaikkeen ympärillä olevaamme. Samalla katosi iso osa onnellisuuttamme. Elämänilo, huolettomuus ja viattomuus vaihtuivat masennukseen, stressiin ja katkeruuteen. Suljimme sydämemme. Kylmä maailma otti meidät syleilyynsä ja turrutti meidät. Tämä on juuri se asia jolta äidit haluavat lapsiaan suojella.

Avain onnellisuuteen on sydämen avaaminen, tunteiden ja ajatusten aito osoittaminen tekoina ja sanoina. Silloin voi tulla satutetuksi, mutta sydämen paras ominaisuus on sen kyky parantua. Jos käsittelet vaikeat asiat elämässäsi, sydämen sulkemisen sijaan, voit jatkaa eteenpäin ilman arpia ja olla onnellinen joka päivä. Vain tällöin voit todella elää täysillä.

Ihmissuhteissa on mahdollista edetä paljon nopeammin avoimella sydämellä, vaikka kohtaamasi ihminen olisikin osittain sulkenut oman sydämensä. Osoittamalla aitoja tunteita ja tuntemuksia, kertomalla rehellisesti ja ilman pelkoa ajatuksista ja fantasioista sekä jakamalla syvimmät haaveet ja pelot samalla kun katsoo syvälle sielun peiliin, eli silmiin, luo syvän tunneyhteyden erittäin nopeasti. Tällöin toinen ihminen avaa myös sydämensä sinulle. Tuntuu lyhyenkin ajan jälkeen kuin olisitte tunteneet aina. Avoimen sydämen voima on kaunista. Se suorastaan huokuu lämpönä rinnasta ja loistaa valona silmistä.

Mitä parempi tunneyhteys, luottamus ja avoimuus välillänne kukoistavat sitä lämpimämpää, nautinnollisempaa ja parempaa seksikin on. Ero on aivan uskomaton, vaikka olisitte tavanneet muutamaa tuntia aiemmin.

Uskaltakaa avata sydämenne, tuntea ja rakastaa - ei ainoastaan kumppanin kanssa, vaan myös elämän, ihmisten ja maailman.

Rakkaudella,
Everyday Casanova

2 kommenttia:

  1. Tuo oli aivan kuin olisin kirjottanut omia ajatuksiani. Tuntu hieman oudolta lukea. Hyvää tekstiä

    VastaaPoista
  2. Hieno teksti tämäkin, kuin myös aiemmat merkinnät. Mahtavaa että laitat näitä esiin meidän muidenkin luettavaksi, herättävät kyllä paljon ajatuksia! Kiitos, jatka samaan malliin :)

    VastaaPoista